Toinen kaupungin pääkaduista kulkee rautatieaseman vierestä. Eli, heti kun astut ulos junasta olet krääsätaivaassa. Näitä kello- ja linkkarikauppoja riittää satoja metrejä, välillä välissä on ravintola.
Kävimme katsomassa molemmat kirkot; samalla tontilla sijaitsee sovussa sekä roomalaiskatolilainen että protestanttinen kirkko. Molemmat oli ihan ok, mutta ei mitään suuria säväreitä synnyttäviä, kuten esim Zurichin ja Bernin katedraalit. Kirkkojen vieressä oli linnaksi kutsuttu rakennuskompleksi, joskin se ei siltä näyttänyt.
Syömme ravintolassa, joka on aivan tyhjä vaikka se on pääkadun varrella. Rauha sopii meille. Ravintolan omistaja teettää meille erikoisannokset.
Poikkeamme nykytaidemuseossa, jossa oli viiden taiteilijan yhteisnäyttely nimeltä Tyhjä huone.
Positiivisista asioista korkealle pääsevät kaupungin läpi virtaavat, turkoosin väriset, joet.
Interlaken oli, kuten matkan suunnitteluvaiheessa jo arvelin, turistirysä. Kyllä siellä sen päivä tai puolikkaan viettää, mutta ei sieltä paljoa käteen jää.
Aloitan pakkaamisen, koska lähden tänään kohti Fieschin kylää toisella puolella Jungfrau-vuoristoa. Zuzana joutuu jäämään Lauterbrunneniin, mikä laimentaa fiiliksiä.
